Viiva

posted in: Uncategorized | 5

Viiva. Sen on saanut lempinimekseen meikäläisen vakio juoksureitti. Nimi tulee siitä että tätä viivaa juostaan joka aamu, paikasta A paikkaan B ja siellä sadankahdeksankymmenen asteen käännös ja viivana takaisin. Joku saattaisi väittää että tylsää mutta minä sanon että ihanan turvallista. Tällä hetkellä on sellainen tilanne että kouluhommien kanssa on todella kiire. Ei vaan ole aikaa eikä halua tällä hetkellä miettiä sitä juoksua liikaa. Mieluummin juoksen kuin mietin. En edes sen vertaa että keksisin toisen reitin. Tällä hetkellä juoksen vain mielen sekä ruumiin terveyteni vuoksi enkä kaipaa lenkiltä muuta kuin sen että se herättää minut aamulla ja saa hien virtaamaan ja sydämen tykyttämään. Välillä mietin että voinko edes kutsua itseäni juoksijaksi enää? Hullu ajatus kai kun juoksen silti joka päivä. Ehkä tämä on vain tällainen elämän jakso joka menee ohi? Muuttuuhan asiat koko ajan.

jewof

Juoksu on muutenkin ollut kankeaa siitä lähtien kun tulin takaisin Suomeen. En ole tästä blogiin maininnut koska en halua valittaa tai jakaa hirveän negatiivisia postauksia mutta nyt tuntuu että on pakko vähän avautua. Heti tänne saavuttani iski jo perinteinen mahatauti (joka siis tulee joka kerta kun palaan Suomeen USAssa olon jälkeen). Ruoansulatus irtisanoi itsensä reiluksi kolmeksi viikoksi ja sen takia oli juoksu aluksi nihkeää. Lenkillä tuntui kuin sisuskalut olisivat olleet tulessa ja sisälmyksiä särki. No, tämä on nyt parantunut kun maha tottui tähän suomen bakteerikantaan mutta tilalle tuli jokin ihme keuhko ongelma. Keuhkot sattuivat jo vähän samaan aikaan kun muutkin sisukalut olivat vielä arkana mutta sitten sitä jatkuikin monta viikkoa mahan normalisoiduttua. Tuntui että keuhkot olivat todella ahtaat ja hengittäminen raskasta. Kurkkuun sattui vähän yöllä ja lenkillä taas keuhkot särkivät. Pitäisi kai koputtaa puuta mutta uskon että se on nyt vihdoin menossa ohi. Pari viime päivää on lenkeillä ollut jo vähän normaalimpi vauhti ilman että tuntuu että keuhkot räjähtää.

IMG_4179

Elikkä sen takia on juoksuraportointi ollut vähän hiljaista viime aikoina. Hassua on kuitenkin se että olen nauttinut juoksusta yhtä paljon kuin ennenkin enkä ole juuri stressannut juoksun takkuamisesta. Joskus on vain odotettava ja toivottava että parempaa on tulossa. Ja hei, jos ei tule niin eipä ne asiat nytkään niin huonosti ole! Pääsen sentään joka päivä ulos liikkumaan ja se on minulle tärkeintä.

 

Mukavaa ja aurinkoista syksyä!

5 Responses

  1. Oletko ajatellut missään välissä, että pieni lepojakso tekisi hyvää sinulle? :) Liikut kumminkin paljon niin uskon, että pienen levon jälkeen olisit paremmassa vireessä :)

    • Elisa Karhu

      Haha joo olen sitäkin ajatellut ja juossutkin tosi kevyesti nyt kun maha/keuhkot ei toiminu kunnolla (jopa pitänyt huilaus taukoja kesken lenkin :) ) Enemmänkin mulla painaa nyt koulujutut kun ois ihan hirveästi hommaa ja sitten tulevaisuuden suunnitelmat. Ja ehkä myös se ettei ollut kesälomaa juurikaan. Mutta nyt on ollut viimeisen viikon ajan joka päivä parempi olo ja aika normaalilta alkanut toi juoksu tuntumaan viime päivinä. Luulen että vältyin täydeltä flunssalta jota kaikki mun kurssilaiset sairasti mutta ehkä sain siitä kuitenkin keuhkoihin jotain kytemään.

    • Elisa Karhu

      Niin, ja en tiedä koenko liikkuvani tosi paljon…ainakin moniin muihin verrattuna kun juoksen ~50min/päivä ja lopun ajan vietän opiskellessa tai muuten vaan pehva kiinni tuolissa :)

  2. Moi!

    Odotan mielenkiinnolla sun tutkimustuloksia siitä juoksijoiden mahakipuilusta. Itselläni vatsa sanoo *kilinkolin* vaikka ruokavalio pitäisi olla lähes optimaali ruoansulatukselle ja probioottejakin popsin. Kumma juttu. :/

    Minkä mittainen sun viiva on? :) Kiitti blogista, oon seurannut sua alusta asti ja tää on tosi hyvä. Oot kivasti oma itsesi, tai sellainen kuva välittyy :) Tsemppiä koulutöihin!

    • Elisa Karhu

      Hei! Kiitos, kylläpä oli piristävä viesti :) Kiva kuulla että tykkäät blogista! Joo, itseänikin jännittää että mitä saadaan selville tutkimuksessa. Noi vaikuttaa olevan niin kimurantteja noi vatsa ongelmat…
      Mun viiva on edestakaisin juostuna kokonaismatkana joku about 12km parinkymmenen metrin heitolla puoleen tai toiseen :D Eli siis noin 6km suuntaansa.

Leave a Reply to Elisa Karhu

Napsauta peruuttaaksesi vastauksen.