Olen Elossa!

posted in: Uncategorized | 2

Hei! Anteeksi hiljaiselo viimeisen parin kuukauden aikana! Pyhitin tämän ajan graduni kijoittamiseen joten en ehtinyt kirjoittamaan blogia. Vielä on loppukokeet ynnä muut koulujutut hoidettavana ja asunto tyhjennettävänä sillä muutan takaisin Jenkkeihin. Ihan selvillä vesillä ei siis vielä olla :)

Kaikki on kuitenkin tosi hyvin juuri nyt. Vatsani on voinut loistavasti ja olen joulusta lähtien pystynyt lisäämään runsaasti pähkinoita, siemeniä, gluteenittomia viljoja ja enemmän palkokasveja ruokavaliooni ilman oireiluja! Jihuu! :)

Treeneissä olen pitkään kaivannut uusia haasteita joten nyt olenkin keskittynyt voimatreeneihin juoksun sijaan. Katsotaan kuinka kauan tämä innostaa mutta ainakin toistaiseksi se on ollut tosi hauskaa ja olen odottanut innolla treenejä!

Sitten vielä pikapäivityksen viimeinen aihe eli KOMPRESSIOSUKAT:

Nyt muuttoni takia on ainutkertainen tilaisuus! Varaston lopuuunmyynti!
Nyt rajoitettu määrä ProCompression sukkia: Super-ale 30% eli 35€ alkuperäisen 50€ sijaan. (+ toimitusmaksu)
Varasto myydään loppuun. Hinta laskee 1€ päivässä alkaen 23.3 maaliskuun ajan, mutta parhaat koot ja värit menee nopeasti.  Varaa omasi kun vielä ehdit!
Tarjolla värit musta, liila, pinkki, ja oranssi-turkoosi.
Koot: XS, S/M, L/XL
Jos tarjous kiinnostaa lähetä viestiä: elisa@karhusportscience.com
Kuulumisiin! :)
IMG_7482IMG_7475IMG_7471IMG_7470

Nurkassa

posted in: Uncategorized | 10

Tuntuuko joskus että olet maalannut itsesi nurkkaan?  Lokeroinut itsesi ja oman identiteettisi niin että olet jumissa?  Monesti ei edes huomata että ollaan jouduttu siihen tiettyyn lokeroon ja jos huomataankin niin silloinkaan ei tehdä muutosta.  Miksi?

IMG_5959

Yleensä syynä on pelko ja turvallisuuden tunne siellä tutussa nurkassa.  Muutos on aina haastavaa mutta etenkin silloin jos se koskee omaa identiteettiä, sitä miten itse näkee itsensä ja miten toiset näkevät sinut.  Jos olet tottunut olemaan kaveriporukassa se hiljainen ja ujo tyyppi voi olla todella vaikeaa murtautua ulos siitä muotista.  Päätät että tahdot muutosta mutta se voi tuntua liian vaikealta kun kaikki odottavat sinun toimivan vanhan mallin mukaan.  Ehkä myös uskottelet itsellesi että olet vaan kertakaikkiaan ujo ja hiljainen vaikka sisimmässäsi haluaisitkin saada äänesi kuuluviin.  Ehkä ennen tosiaan olit ujo ja hiljainen mutta nykyään olet saanut lisää rohkeutta ja tahdot jakaa mielipiteitäsi.  Tämä nyt oli vain yksi esimerkki tällaisesta ”lokeroitumisesta” mutta pointtina on että ihmiset muuttuu ja kehittyy.  Siinä on tämän elämän ihanuus ja idea.  Meidän on tarkoitus muuttua sitä mukaa kun opimme ja koemme uutta. Saamme lisää tietoa joka muuttaa ajatusmaailmaamme.  Koemme asioita jotka muokkaavat kehitystämme.  Innostumme uusista asioista, uusista haasteista.

IMG_5999

Olen alitajuntaisesti painiskellut asian kanssa jo tovin.  Uskaltaako jättää tuttu ja turvallinen? Ottaako riski ettei muutos tuokaan parempaa?  Olen itse lopulta päättänyt etten anna pelon ja epäilyksen enää määrätä askeleitani.  Sen sijaan suuntaan sinne minne sydämeni käskee.  Tai ehkä maha (”listen to your gut”) ;)

 

Olen tullut siihen tulokseen että on parempi kulkea kohti jotain kuin juosta karkuun.  Pahin taistelu on yleensä korvien välissä.  Sen takia kannattaa olla varovainen minkä varaan identiteettinsä rakentaa.  Voi olla vaikeaa päästä irti jostain mikä on ollut osana sinua pitkän aikaa, koska ”mitähän kaikki muutkin nyt ajattelee”?  No totuus on, että tuskinpa ne edes paljoa huomaa ja jokatapauksessa tärkeintä on oma tyytyväisyys.  Elämää ei voi elää toisten toiveiden mukaan.  Jos siis olet kirjanpitäjä mutta joka päivä toivoisit että olisitkin palomies niin mitä vielä odotat?  Täydellistä aikaa muutoksen tekoon ei koskaan tule ja riskinä on aina että kaikki ei menekään niin kuin oli toivottu.  Silti uskon että omia haaveita ja kiinnostuksen kohteita kohti kulkeminen on aina parempi kuin ikuinen tyytymättömyys.

IMG_5958

” Never regret anything because at one time it was exactly what you wanted”

 

Rauhaisaa ja onnellista joulua kaikille ja paljon rohkeutta uuteen vuoteen!

Mikä SCD?

posted in: Uncategorized | 3

Ajattelin tänään edelliseen postaukseeni liittyen valottaa miksi päädyin noudattamaani ruokavalioon ja miten se on muuttunut.  Toivon että tästä joku samankaltaisten ongelmien kanssa kamppaileva saa apua.  Kerroinkin edellisessä postauksessa lyhyesti vatsaoireistani, turvotuksesta/nesteen kertymisestä, nivelsäryistä, lihassäryistä, mahakivusta, ummetuksesta, ripulista, ja väsymyksestä.  Pyrkiessäni näistä eroon päädyin ajan mittaan SCD tyyliseen eli Specific Carbohydrate Diet tyyliseen ruokavalioon (paitsi vegaaniseen eettisistä ja ekologisista syistä).

Eli mikä on SCD?  Lainatakseni suomenkielisiltä SCD sivuilta:

” SCD -ruokavalio perustuu pitkäketjuisten ja kompleksisten hiilihydraattien poistamiseen crohnin tautia, keliakiaa tai colitis ulcerosaa (ja reumasairauksia) tai ruuansulatusjärjestelmän toiminnallisia häiriöitä sairastavien henkilöiden ruokavaliosta.  SCD -ruokavalion hiilihydraatit koostuvat ainoastaan monosakkarideista, jotka eivät tarvitse vatsahappokäsittelyn lisäksi pilkkomista, vaan ne imeytyvät suoraan suolen pintasolujen läpi verenkiertoon.  SCD -ruokavalion avulla suolisto saa riittävästi aikaa toipua ja ravinteet pääsevät esteettä imeytymään.  Ruokavalion kirjaimellinen noudattaminen on tuonut monille käyttäjilleen pitkiä oireettomia jaksoja ja useimmille myös hallitun remission”.

Tämä ruokavalio on siis laktoositon, gluteeniton ja sokeriton.  Lisää ruokavaliosta voi lukea SCD sivuilta jonka linkin liitän postauksen loppuun.

IMG_5909

Itse päädyin tähän ruokavalioon askel kerrallaan ja puoli vahingossa.  Jo oireideni alkuvaiheessa huomasin että gluteeni ja viljatuotteet olivat pahimpien ärsykkeiden joukossa ja olo koheni jonkin verran jätettyäni ne pois.  Maitotuotteita en osannut epäillä ennenkuin vasta vuosia myöhemmin.  Tähän vaikutti myös se että tuolloin söin laajalti vegetaarisesti ja luulin maitotuotteiden olevan tarpeellisia proteiinin ja kalsiumin saannin takaamiseksi.  Tuolloin käytin vielä myös joitain keinotekoisia makeutusaineita kuten sucraloosia yms jotka olen ne pois jätettyäni huomannut suolelle tuhoisaksi (Ja muutenkin ravintoarvoltaan aivan turhaksi).  Nyt viimeisen puolentoista vuoden aikana on vatsani toiminta parantunut koko ajan ja vointi on kohentunut.  Ainoat pahat oireiden palaamiset ovat olleet homeisen ruoan laukaisemia mutta muuten olen ollut nyt viime kuukausina täysin oireeton.  Tästä syystä uskaltauduin nyt reilu viikko sitten kokeilemaan gluteenittomien viljojen lisäystä ruokavalioon ja ilokseni se meni erittäin hyvin!  Ei oireita!  Ainoa mistä mahani ei vaikuta pitävän on riisi mutta muuten kaikki kokeilemani gluteenittomat viljat toimivat.  On mukava pystyä laajentamaan ruokavaliota ilman ainaista pelkoa oireiden paluusta.  Tätä viljakokeilua ennenkin olin kyllä laajentanut jo ruokavaliota runsaasti perus SCD dieetistä lisäämällä bataatteja, perunaa yms.  Tiukinta SCD dieettiä noudatin vain joitain kuukausia jona aikana olo koheni jo niin paljon että pystyin kokeilemaan lisäyksiä.

IMG_5896

Uskon todella että tästä voi olla apua niille jotka ovat jo ”kaikkea” yrittäneet ja silti kamppailevat vakavasti elämää häiritsevien oireiden kanssa.  Joissain tapauksissa on pysyttävä ruokavaliolla loppuelämä ilman mitään lisäyksiä mutta uskon että oireiden hälvetessä se on sen vaivan väärti.  Minulla oli selvästi onnea ja suolistoni rauhoituttua pystyn jo syömään ruoka-aineita joista aikaisemmin sain oireita.  Kannattaa siis yrittää!  Olen vasta viime aikoina kunnolla oppinut ymmärtämään että muutosta ei pidä pelätä.  Tai ainakaan antaa pelon estää muutosta.  Sillä toistamalla vanhoja toimintamalleja ei mitenkään voida päästä eri lopputulokseen.  Jos haluaa muutosta on rohkeasti kokeiltava jotain uutta.

 

Hyvää joulunodotusta ja iloista mieltä kaikille!

 

Ja linkki SCD sivuille: http://www.scd-fi.info

ihmiskoe

posted in: Uncategorized | 2

Heips! Kiirettä pukkaa mutta tulin vain äkkiä kertomaan yhden hengen ihmiskokeesta joka on parhaillaan menossa. En muista olenko avannut täällä sen kummemmin vatsaoireideni historiaa joten nyt tulee lyhyt kertaus siihen miten tähän pisteeseen on päädytty ja mihin päin pyritään. Elikkä ensimmäiset lievät oireet alkoivat lukion viimeisellä kun jalat turposivat päivän mittaan. Liikunta auttoi saamaan nesteet kiertoon joten se ei vielä silloin häirinnyt minua niin paljon. Sitten yliopistoon mentyäni heräsin yhtäkkiä eräänä aamuna aivan turvonneena (ja kun sanon turvonneena niin viittaan nesteen kertymiseen enkä niinkään ilmaan). Tätä turvottelua jatkui kolme-neljä kuukautta jolloin kävin kaiken maailman erikoislääkäreillä ja testeissä ja kaikki tuli aina normaalina takaisin. Minulla epäiltiin sydämen läppävikaa ja ties mitä kauheuksia mutta vastausta ei löytynyt. Turvotus jatkui, välillä pahempana, välillä lievempänä. Pahimmillaan minulla oli 5-6kg nestettä kertyneenä joka meikäläisen kääpiössä kropassa on jo aika huimasti. Välillä en pystynyt taittamaan polvea kun jalat olivat niin turvonneet ja silmiä oli vaikea saada auki aamulla. Nivelet ja lihakset särkivät jatkuvasti, maha kipuili ajoittain, ja päässä oli jotenkin sumuinen olo. No, lopulta viisaat vanhemmat pohtivat että oireet kuulostivat jonkun sortin allergialta ja niin sitten rupesin testaamaan ruokavalion vaikutusta.

IMG_5736

Jätettyäni gluteenin pois olo parani huimasti! Pahin turvotus lähti pois ja pystyin taas jatkamaan treenejä joukkueessa. Jätin muutkin viljat pois koska turvotusta ja oireilua tuli silti ajoittain. Seuraavat reilut neljä vuotta kärsin vieläkin oireista pari kertaa kuussa. Kun turvotus iskee, kestää ainakin viikon ennenkuin se laskee ja nivelsäryt ynnä muut katoaa. Tällä tavalla kituutin menemään vuosia koska ajattelin että se ei tästä vaan paremmaksi muutu. Sitten viime syksynä jätin maitotuotteet pois vegaaniksi ryhdyttyäni ja olo koheni ihan huimasti! Ei enää turvotteluja ja muita oireita. Olen ollut niin iloinen että olen pystynyt elämään normaalisti taas. Ainoat kerrat kun turvotusta on tullut vegaaniuden jälkeen on kun söin jotain homeista. Selvästi vatsani/suolistoni on edelleen arka mutta 99% se on nyt hyvä! Ja koska maha on ollut niin hyvänä nyt jo pidemmän aikaa päätin vihdoin uskaltautua kokeilemaan gluteenittomia viljoja ruokavaliooni. En tee tätä siksi että minulla olisi huono olo nykyisellä ruokavaliolla (päinvastoin!) tai että olisin tylsistynyt nykyiseen. Teen tämän siksi että olisi mukava pystyä syömään näitä ruokia silloin kun on tarve. Esimerkiksi matkustus, kyläily ym. on paljon helpompaa jos ei ole niin paljon rajoituksia. Viljat ovat myös ihan perusterveellistä ruokaa joista kasvissyöjäkin saa kätevästi proteiinia, kuituja ja mineraaleja. En myöskään tahdo olla tahallaan ”hankala tapaus” jos menen vaikka jonkun kotiin ja siellä sitten ihmetellään että mitä voi laittaa ruoaksi jos mitään viljoja ei voi käyttää. Monet kun ovat niin tottuneita sisällyttämään niitä ruokiin että niiden välttäminen voi tuntua todella haastavalta.

IMG_5737

Joten sen takia nyt aloitin kokeilun. Katsotaan miten kroppa reagoi gluteenittomien viljojen lisäykseen. Rakastan hedelmiä ja vihanneksia joten varmasti syön näitä runsaasti edelleen tulevaisuudessa mutta jos gluteenittomat viljat eivät aiheuta oireita niin ne voivat olla hyvä lisä ja vaihtelua.

Että sellaista täällä. Raportoin sitten myöhemmin miten meni :)

 

Hyvää joulunodotusta!

Motivaatio hukassa?

posted in: Uncategorized | 4

Kääk kun aika menee nopeasti! Joululoma lähestyy jo uhkaavaa (siis armahtavaa) vauhtia. Tämä on aikaa kun ihmisillä sekä kouluissa että töissä on varmasti tavallistakin kiireisempää kun kaikki hommat pitää hoitaa ennen lomia. Siitä siis tämän päivän aiheeseen sillä minulta kyseltiin vinkkejä opiskelu-motivaatioon ja erityisesti lukio opintoihin. Itse aloitin juoksun vasta lukion viimeisellä mutta sitä ennen harrastin jalkapalloa joten kokemusta urheilun ja opiskelun yhdistämisestä on. Minulle itselleni on opinnot aina olleet prioriteettina ja urheilu on tullut sitten perässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että laiminlöisin urheilua kokonaan sillä esimerkiksi nytkin tiiviiden opintojen lomassa juoksen päivittäin (tarpeellisia lepopäiviä lukuunottamatta). Urheilu ja opiskelu kuitenkin tukevat toisiaan hyvin siten että lenkillä saa nollattua pään opinnoista ja saa lisää energiaa päivään kunhan treeni ei ole liian rankka. On tärkeä muistaa että sekä urheilu että opiskelu ja työt ovat stressejä kropalle. Silloin kun on kiireisiä aikoja koulussa täytyy höllätä harjoittelua vähän tai muuten ruvetaan kaivamaan tietä ylikuormitukseen. Oma tuntuma ja vireystaso onkin jo aika hyvä mittari kertomaan että kannattaako vetää sitä kovaa treeniä vai juosta palauttavampi lenkki. Lenkkien keventämisestä ei myöskään kannata ottaa stressiä sillä se vaan pahentaa tilannetta. Yritä mielummin nähdä tämä keventävänä jaksona joka antaa kropalle aikaa palautua ja jatkaa treenejä entistä vahvempana. Ole siis armollinen itseäsi kohtaan ja huomio kehosi kokonaiskuormitus kun suunnittelet treenejä kiireisinä aikoina.

IMG_5374

Toinen tärkeä asia on ehdottomasti uni. Älä missään nimessä koita tehdä ekstra harjoituksia unen kustannuksella ja yritä välttää myöhään valvomista kokeihin lukua yms. varten. Riittävä ja hyvälaatuinen ravinto auttaa myös jaksamaan stressaavimpina kausina.

Kolmas vinkki on tehokas ajanhallinta. Yritä tehdä itsellesi suunnitelma tulevalle päivälle niin että näet milloin mitäkin saisi tehtyä. Itse olen usein oikein kiireisinä aikoina tehnyt läksyjä välitunneilla jolloin on ollut enemmän aikaa koulun jälkeen. Treenejäkin kannattaa miettiä. Onko järkevää ajaa johonkin kauemmas juoksemaan lenkkiä jos on kiire vai voiko lähteä suoraan kotiovelta? Entä kannattaako tehdä harjoitus joka vedetään pidemmän kaavan mukaan verryttelyineen ja mahdollisine venyttelyineen tai koordinaatioharjoituksineen?

rautakanki on toinen nimeni... :)
rautakanki on toinen nimeni… :)

Motivaation kasvattamiseksi taas kannattaa miettiä miksi on tekemässä kyseistä asiaa. Mieti tulevaisuuden ammattia johon pyrit. Yritä löytää mielenkiintoisia asioita opinnoista. Sellaisia jotka liittyvät omaan elämääsi niin innostut niistä enemmän. Itselleni opiskelu on aina ollut tärkeää. Tahdon oppia paljon eri asioista (eniten tietysti niistä jotka itseäni eniten kiinnostavat, eli biologia/lääketiede). Tahdon olla ”fiksu” ja avaramielinen ihminen joka pystyy vastaanottamaan uusia ideoita mutta myös tarkastelemaan niitä kriittisesti ja loogisesti. Jos on jokin kurssi/aine jota inhoat niin yritä katsoa sitä haasteena. Samalla tavalla kun treenaat kehoasi haastamalla sitä niin voit treenata päättäväisyyttä ja sisua tekemällä hyvin asioita joista et välttämättä ole niin kiinnostunut.

 

Aikataulutusta: lenkille niin aikaisin ettei näe kuin otsalampun valossa...
Aikataulutusta: lenkille niin aikaisin ettei näe kuin otsalampun valossa…

Tämä opiskelun ja urheilun balanssi on kaiken kaikkiaan vaikea pulma ratkaista sillä ainut sataprosenttinen ratkaisu olisi taikoa lisää tunteja päivään. Siksi pitääkin rehellisesti miettiä omat prioriteetit ja sen mukaan panostaa eri alueisiin. Hyvä voi olla molemmissa niin että joutuu halkomaan aikansa ja tekemään kompromisseja mutta jos haluat olla erinomainen täytyy panostaakin sataprosenttisesti. Olen tehnyt omat valintani ja olen niihin tyytyväinen. Juoksu on minulle todella rakas harrastus ja iso osa elämääni mutta valehtelisin jos väittäisin treenaavani kuin ammattilainen tällä hetkellä. Ja se on ok.

En tiedä oliko tästä apua kenellekään tämän asian kanssa kamppailevalle mutta haluan vain sanoa että älä stressaa. Tee valintasi ja panosta sen mukaan. Ja tärkeimpänä, muista nauttia siitä mitä teet!

Jaksamista kaikille! Maaliviiva (joululoma) näkyy jo! :)

Ihmiset ilman ihmisyyttä

posted in: Uncategorized | 0

Vaikea löytää sanoja kuvamaan tunteita kun heräsin lauantai aamuna. Pukiessa lenkkikamoja päälle pimeässä avasin kännykästä Facebookin ja löysin feedin täynnä uutisia ja statuksia Pariisin terrori-iskuista.  Lukiessani näitä uutisia vaihteli tunteet shokista suuttumuksen kautta pieneen epätoivoon.  Näinkö kamalassa maailmassa me eletään?  Miksi, oi miksi, ei vaan voitaisi antaa toistemme elää rauhassa sovussa keskenään?  Ei minun uskomukseni pitäisi olla kenellekään ongelma kunhan en vahingoita sillä muita.  Miksi ei voitaisi vaan mennä tällä periaatteella: live and let live.  Kaikenlaisten ”ismi”-en ja uskontojen perusteella oikeutetaan kamalia  hirmutekoja.  Se jumala mihin itse uskon ei ainakaan ikinä moista haluaisi tai hyväksyisi nimessään.  Meistä ihmisistä nykyään puuttuu ihmisyys.  Missä on rakkaus ja myötätunto toisia kohtaan?  Tässä maailmassa on aivan liikaa tappamista.  Tapetaan toisiamme sodissa ja terrori-iskuissa.  Tapetaan ajamalla autoa humalassa.  Tapetaan miljoonia viattomia eläimiä päivittäin teurastamoissa.  Kuulemani mukaan jumala sanoi että ”älä tapa”.  Mihin tämä on unohtunut? Epätoivo meinaa välillä vallata kun tuntuu että ihmiset on niin kylmiä ja julmia toisilleen.  Tai sitten vain välinpitämättömiä.

sa

Onneksi suunnitelmissa oli pitkä lenkki tuolle aamulle sillä se ei olisi voinut tulla parempaan aikaan. Se oli vasta toinen puolen vuoden sisään tehty pitempi lenkki mutta meni vauhdilla siltikin.  Sidoin lenkkarin nauhat ja lähdin ulkona odottavaan kaatosateeseen ja marraskuiseen synkkyyteen.  Ensimmäinen puolikas lenkistä meni sateen iskiessä kasvoihin ja jalkojen luisuessa pehmenneellä hiekkatiellä.  Sitten yhtäkkiä sade lakkasi ja pilvipeite repesi ja auringon säteet valaisivat sumuisia peltoja ja syvänvihreitä metsiä.  Kaikki oli niin kaunista ja painavista jaloista huolimatta tuntui niin hyvältä.  Niin elävältä.  Olin osana tätä maailmaa jossa kaikista kauheuksista huolimatta on niin paljon kauneutta.  Niin paljon hyvää.

get

Myöhemmin sain selville että Beirutissa oli tapahtunut samankaltainen terrori-isku vain muutamia tunteja aikaisemmin. Keniassa reilusti yli sata oppilasta tapettiin hyökkäyksessä kouluun. Mutta missä ovat kaikki hashtagit ja osaanotot Beirutin ja Kenian uhreja kohtaan? Eiko heistä välitetä? Voiko olla niin etta myötätuntomme riittää vain niille joilla on sama uskonto ja ihonväri kuin meillä? Tästä on ihmisyys kaukana. Tämä sama shokki ja tuki joka on herännyt maailmalla Pariisin iskujen jälkeen tulisi olla reaktiomme väkivaltaan riippumatta siitä missä tai kenelle se tapahtuu.

unnamed

Ainut tapa taistella näitä hirmutekoja ja väkivaltaa vastaan on rakkaus. Välitetään toisistamme ja ollaan ystävällisiä ja huomaavaisia.  Autetaan hädässä ja yritetään tehdä tästä maailmasta parempi paikka asua.  Tukahdutetaan se pahuus rakkaudella ja näytetään että ei alistuta siihen pelkoon, epäluuloon ja eristäytymiseen mitä näillä väkivaltaisilla  teoilla yritetään kylvää.

Olen onnellinen että rakkaani ovat turvassa ja toivon että tekin halaatte tiukasti lähimmäisiänne. Tai vaikkapa naapureita tai kaupan kassaneitiä.  Nyt tarvitaan lisää välittämistä ja vähemmän vihaa.

Nopeat välipalat

posted in: Uncategorized | 12

Hei! Minulla on nyt pari isoa tenttiä tulossa ja toinen niistä on kirjatentti.  Tämä kyseinen kirja ”biology of cancer” onkin vaan sellainen 800-sivuinen tiiliskivi pienellä präntillä…että joo, vähän rupeaa jännittämään että kuinka tässä käy :D.  Koska edellämainitusta syystä aika on vähän kortilla niin päätin tulla vaan nopeasti jakamaan muutamia nopeita on-the-go välipalavinkkejä ilman eläintuotteita.  Nämä ovat siis niin helppoja että eivät ole edes reseptejä,  koska kenellä nyt on aikaa ruveta jotain monimutkaisia safkoja kokkaamaan aamun kiireessä?

 

Aloitetaan siitä perinteisimmästä ja epä-originellimmästä vaihtoehdosta eli… hedelmistä! Tosi kätevä ottaa mukaan ja tulevat luonnon suunnittelemassa paketissa.  Ei voisi olla helpompaa. Jos kaipaat lisää protskua kylkeen niin lisää vaikkapa pähkinöitä tai siemeniä mukaan.

IMG_4656

Toinen oma suosimani välipala on pavut/linssit. Tiedän, kuulostaa ehkä oudolta välipalaruokana mutta ne on ihan älyttömän helppo ottaa mukaan!  Avaat purkin, valutat,  huuhtelet, pakkaat rasiaan ja se on sillä selvä :)  Paljon proteiinia, kuituja, ja ravinteita maistuvassa paketissa.  Jos haluat ruveta astetta profimmaksi niin surauta kikherneistä tai pavuista omatekoista hummusta!  Reseptejä löytyy kasoittain kiitos ystävämme Googlen mutta ihan helpoimpaan versioon menee vaikkapa kikherneet, sitruunamehu, mausteet (valkosipuli, juustokumina? Curry? Chili? Etc.) ja autenttisuutta tavoitellessa tahini.  Tähän voi sitten vaikkapa dippailla vihanneksia tai muuta vapaavalintaista rouskuvaa.

IMG_4978

Kolmas helppo mukaan otettava välipala on chia-vanukas. Tästäkin löytyy ihan älyttömästi reseptejä netistä ja tietenkin oma säätö on luvallista! Itse teen joskus sellaista versiota jossa soseutan jotain hedelmää (esim. omenaa, päärynää, banaania, persimonia, mitälie tahdot) ja sitten chian siemenet sekaan.  Riippuen kuinka ”vetinen” hedelmä on kyseessä niin lisää nestettä (vettä, mehua, kasvimaitoa).  Kaikki sekoitetaan niin että siemenet geeliytyvät ja lopputulos on vanukasmainen sörsseli.

 

Seuraava helppo välipala, joka kylläkin oli itselläni paljon suositumpi kesällä, on (viher)smoothiet. Näihinhän voi pakata ihan mitä huvittaa hedelmistä vihanneksiin ja muihin lisukkeisiin kuten siemeniin ja vaikkapa kasvipohjaiseen proteiinijauheeseen jos sellaista käyttää.  Ykkösvinkkini on käyttää mahdollisimman paljon pakastettuja hedelmiä jotta smoothie säilyy ihanan viileänä pitkään.  En tiedä mitään ällöttävämpää kuin lämmin smoothie.  Ok, no ehkä keksisin paljonkin ällöttävämpiä asioita mutta dramatiikan vuoksi pidettäköön tuo edellämainittu julistus.

IMG_4231

Tämä seuraava välipala saattaa myös nostattaa kulmakarvoja mutta on itse asiassa yksi lempi välipaloistani. Nimittäin bataatit (tai peruna)!  Aamulla vaan bataatit tai perunat muutamaksi minuutiksi mikroon ja avot!  Kylmät bataatit tai perunat on oikeasti tosi hyviä ja aikaa ei mene käytännössä yhtään.  Tästäkin on tietysti olemassa profiversio keittiötaitureille.  Elikkä bataatti tai peruna uuniranskalaiset.  Tässä siis leikataan bataatit tai perunat ranskiksen muotoisiksi lohkoiksi/paloiksi ja laitetaan uuniin leivinpaperin päälle joko sellaisenaan tai mausteiden kera (vaikkapa chili/paprika, valkosipuli, rosmariini, curry, etc.).  Tämä tietysti vie vähän enemmän aikaa kuin mikroperuna.

Mutta siinä oli nopeasti muutamia omia lempi eväitä/välipaloja mukaan otettavaksi jos edessä on kiireinen koulu tai työpäivä ilman aikaa kokkailla monimutkaisempia keitoksia. Näillä selviää päivästä ilman ainuttakaan maitorahkaa ;)

 

Kuulumisiin!

Hyvä kiertämään

posted in: Uncategorized | 10

Tervehdys! Eikö olekin mukava ele?  Tervehtimällä voidaan huomioida vastaantulevaa ihmistä ja osoittaa että tunnistimme hänet yhdeksi ”meistä”.  Mikäs sitten on ”me”?  Se voi olla juoksija, ulkoilija, kassavirkailija, työkaveri, koulukaveri, bussikuski tai naapurin mummo.

 

Yksinkertaisimmillaan ”me” siis on ihminen. Välillä harmittaa että täällä Suomessa tervehtiminen vaikuttaa niin harvinaiselta.  Jotenkin ylivoimaisen suurelta ponnistukselta jolle ei ilmeisesti arjen kiireessä vaan löydy aikaa.  Asia joka on niin helppo toteuttaa ja piristäisi toisten ihmisten päivää ilman sen suurempia ponnisteluja.  Useimmiten saamani  vastaus tervehdykseen on kuitenkin vain hiljaisuus tai parhaassa tapauksessa kunnon mulkaisu.  Tämä mulkaisu on aina joko a) hämmentynyt ilme että ”mulleko toi tuntematon hörhelö moikkas?”, tai b) vihainen mulkaisu jolle en keksi mitään järkevää selitystä.  Eikö olisi paljon hauskempaa jos ulkona lenkkeillessäkin toiseen juoksijaan törmätessä sanottaisiin hei tai edes vähintään hymyiltäisiin kauniisti?

 

Tässä juuri yhtenä viikonloppu-aamuna kun lenkkipolut vilisivät juoksijoita ja kävelijöitä moikkailin vastaantulijoita ja toivotin hyvät huomenet. Vastaan tuli lenkin aikana vähintään 20 ihmistä ja yksikään ei moikannut takaisin.  Joitain juoksijoita tervehdin jopa kahdesti kun tulivat vastaan uudestaan eikä siltikään mitään vastausta.  Vähän ihmetyttää tällainen touhu, ei kai me nyt niin mettäpöllöjä olla että käytöstavat ovat täysin unohtuneet?

IMG_4924

Pikkuhiljaa meinaa mennä usko siihen että saisin toiselta lenkkeilijältä tervehdyksen mutta aion vaan jatkaa sinnikkäästi tervehtimistä vaikka saisinkin kylähullun leiman. Ja kyllähän onneksi joku aina välillä yllättää moikkaamalla takaisin ja se piristää päivää kummasti.  Saa aina huulet kääntymään hymyyn kun joku huomaa että siellähän menee toinen ihminen jonka elämä sattumalta toi tähän samalle polulle samaan aikaan.  Ollaan ihan kuin oltaisiin tuttavia tämän pienen hetken ajan joka yhdessä jaetaan.  Kaikkihan kuitenkin taivalletaan tällä samalla pallolla.

 

Meidän iloissa ja suruissa on niin paljon yhteistä eriäväisyyksistä riippumatta ja se jo on syy sanoa hei toiselle matkalaiselle. Hauskinta on kun joskus odottamatta, jalkojen painaessa lenkillä ja jalan nousun tuntuessa niiiin raskaalta, joku huikkaakin että ”hyvännäköistä tuo juoksu” tai ”huikea vauhti”!  Heti nämä vieraalta ihmiseltä odottamatta saadut tsempit toimivat kuukauden mittaisen EPO-kuurin tavoin ja jalka rupeaakin nousemaan kevyemmin ja askel kiihtymään.  On niillä muutamilla sanoilla ihmeellinen voima!  Ja mikä parasta, aivan ilmaisia kummallekin osapuolelle!

IMG_4960

Muistetaan siis lenkkeillessä ja ihan vaan myöskin eläessä tervehtiä toisiamme ja koittaa huomioida ne jotka tällä maapallolla kanssamme taivaltavat. Koskaan et voi tietää miten pienikin ele saattaa vaikuttaa toisen päivään.  Pistetään hyvä kiertämään!

 

Hauskoja lenkkejä viileneville päiville!

Erilaista vatsatreeniä

posted in: Uncategorized | 0

Voiko vatsaa treenata?

 

Tässä kirjoituksessa kyse ei siis ole vatsalihastreenistä vaan siitä voiko vatsaa ja ruoansulatusta treenata kestämään juoksun aikaisen nesteen ja ravinnon nauttimisen. Pidemmillä kisoilla kuten puolimaratoneilla, maratoneilla ja ultrilla on hyvällä kisan aikaisella nesteytyksellä ja hiilihydraatin nauttimisella tärkeä rooli. Tutkimukset ovat osoittaneet että hiilihydraattien nauttiminen selvästi lisää glukoosi-oksidaatiota ja säästää endogeenistä eli lihaksien ja kehon omaa hiilihydraattivarastoa. Tämä siis tarkoittaa että jalat säilyvät keveänä ja energiaa riittää pidempään. Näin voidaan siis välttää se pelätty ”seinä” joka ainakin useilla maratonilla kummittelee vastassa.

FullSizeRendeds

Tutkimusten mukaan ihanteellinen määrä hiilihydraattia olisi noin gramma per minuutti tai gramma per painokilo tunnissa, riippuen lähteestä. Tämä siksi että silloin nautitun glukoosin oksidaatio on korkein mutta imeytyvyys on vielä hyvä ja vatsaoireita esiintyy vähemmän kuin korkeammilla konsentraatioilla. Vatsaoireet ovat tietysti hyvin yksilöllisiä ja jotkut pystyvät nauttimaan suuriakin määriä hiilihydraattia ja nesteitä ilman ongelmaa. Nesteitä tankatessa tulisi vatsaoireiden minimoimiseksi huomioida juoman hiilihydraatti konsentraatio. Liian konsentroitunut juoma aiheuttaa nesteen kerääntymisen suolen sisään mikä taas aiheutta hölskymistä ja muita vatsaoireita.

fh9ew

Hyvät uutiset on että tutkimusten mukaan on mahdollista treenata vatsan juoksunaikaisen nesteen ja hiilihydraatin sietokykyä. Vatsaoireiden ilmaantumisen väheneminen kisoissa oli tutkimuksissa selkeästi sidoksissa treenien aikaiseen tankkaukseen. Myös peräkkäisissä juoksutesteissä jossa osallistujat joivat hiilihydraattijuomaa oireet vähenivät selkeästi myöhemmissä testeissä verrattuna aikaisempiin.

 

Pointti on siis että jos aiot syödä ja juoda kisan aikana parantaaksesi juoksusuoritusta kannattaa ehdottomasti harjoitella niiden juomien tai geelien käyttöä harjoituksissa. Tutkimusten mukaan aika jossa vatsan adaptaatio tapahtuu ei ole vielä selvää joten sanoisin että mitä herkempi maha sitä aikaisemmin kannattaa ruveta harjoittelemaan. Niinhän ne sanoo että harjoitus tekee mestarin! :) Ja kyllä se harjoitus on sen väärti sillä vatsaongelmat voivat helposti pilata kisan kunnosta riippumatta. Harjoiteltuaan tankkausta juoksun aikana voi lähteä hyvällä mielin kisaan kun koko homma tuntuu jo rutiinilta.

IMG_4905

Hyviä treenejä!

Paljonko Proteiinia?

posted in: Uncategorized | 22

Minua kritisoitiin hiljattain kommenteissa kun sanoin proteiinin saannin olevan helppoa vegaanina. Kuulemma kasviproteiini ei ole laadultaan tarpeeksi hyvää vaan sitä tulisi mättää vähintään tuplana ja silloinkin varmaan lihakset surkastuu. No, tämä ei tietenkään voisi olla kauempana totuudesta ja siksi päätinkin nyt vähän kirjoittaa asiasta. On nimittäin hämmästyttävää miten yleistä tämä harhaluulo on. Enkä nyt yritä pilkata ketään tai aiheuttaa pahaa mieltä koska itsekin joskus olin tietämätön asioista ja uskoin eläinteollisuuden levittämään propagandaan.

IMG_4488

Ensinnäkin, proteiinit muodostuvat 20 aminohaposta. Näistä 8 on välttämättömiä, eli keho ei pysty itse muodostamaan niitä vaan ne täytyy saada ruoasta. Kasvit pystyvät valmistamaan kaikki 20 aminohappoa mutta eläimet eivät. Itse asiassa suurimmat maaeläimet kuten norsut, kirahvit ja sarvikuonot saavat proteiininsa yksinomaan kasveista. Kun syömme proteiinipitoisia ruokia vatsahapot ja entsyymit pilkkovat proteiinin aminohappoihin jotka imeytyvät suolen seinämän läpi verenkiertoon ja sieltä soluihin jossa niitä yhdistelemällä voidaan valmistaa proteiineja.

IMG_4231

WHO (World Health Organization) suosittelee 5% kaloreista tulevan proteiinista. Tutkimuksissa 2.5% havaittiin tarvittavaksi määräksi välttämään puutostiloja mutta varmistaakseen että suositukset ovat varmasti riittävät kaikille, suositus tuplattiin ja asetettiin 5%:iin. (Edit: jotta tämä on paremmin ymmärrettävissä sekä uusimman raportin mukainen niin keskimääräinen tarve on .66 g/kg ja varmasti kaikkien tarpeet kattava on .8g/kg. Vertailun vuoksi: ylitän oman proteiinin tarpeeni usein yli tuplana ja se tulee kun noin 7-11% kaloreista on proteiinista) Syödessä tarpeeksi ruokaa on lähes mahdotonta olla ylittämättä tätä suositusta. Esimerkiksi riisissä ja perunassa on 8% kaloreista proteiinia, hedelmissä 6-7%, maissi 11%, kaura 15%, pavut 27% jne. Tarpeeksi kaloreita syömällä on mahdoton kärsiä proteiinin puutteesta. Kaikista aktiivisempana kasvun kautena, eli kahtena ensimmäisenä vuonna elämäämme, koostuu ravintomme äidinmaito 5% proteiinista. Ihmiset monissa Aasian, Afrikan ja etelä-Amerikan maissa elävät terveinä alle puolella siitä proteiinimäärästä mitä me syömme.

Mistä sitten huonolaatuisen kasvisproteiinin myytti syntyi? 1913 pari tutkijaa huomasi rottien kasvavan paremmin eläinproteiinilla kuin kasviproteiinilla ja tämä johti niiden luokitteluun laadukkaaksi ja huonolaatuiseksi. Ihmiset eivät kuitenkaan ole rottia ja siitä kertoo jo rottien äidinmaidon huomattavasti korkeampi proteiinipitoisuus (11 kertaa ihmisen äidinmaidon proteiinikonsentraatio). Liika proteiini myös rasittaa maksaa ja munuaisia.

IMG_4620

Proteiinin puutos johtuu siis liian vähäisestä energiansaannista ylipäätään, ei kasvisruoalla elämisestä. Sanon siis uudelleen neuvoni jonka annoin aikaisemmin. Syömällä monipuolista kasvisruokaa ja pitämällä huolen riittävästä energiansaannista ei proteiinista tarvitse huolehtia.

 

Eli unohtakaa proteiinirahkat ja patukat ja napatkaa vaikka hedelmiä, pähkinöita, tai smoothieta välipalaksi :)

 

Hyviä juoksuja!

1 2 3 7